Kemi–Ounasjoen kalatalouden ja moninaiskäytön kehittäminen

Kemijoki ennen patoamista

bbbb

Pysyvä talonpoikaisasutus alkoi juurtua Kemijoen suupuoleen jo 1000- luvun alussa. 1200-luvulla apajalle saapuivat ruotsalaiset sekä saksalaiset kauppiaat, jotka toivat tullessaan suolan, mikä oli ratkaiseva edellytys lohikaupan vilkastumiselle. 1600-luvulla vaurauden lähde oli edelleenkin lohi, josta noin 75% saatiin etupäässä padoilla Taivalkosken alapuolella 15 km:n matkalla. Koko joen paras kirjoihin merkitty saalis oli 357.000 kiloa vuodessa. Pohjolan Voima Oy:n 1945-1948 rakentama Isohaaran voimalaitoksen myötä lohi siirtyi historiaan.


Isohaaran kalatie

Kalatietä yritettiin saada rakennettavaksi vuosikymmenien aikana lukuisten valitusten avulla - turhaan. Kuntalaisilta ei lohi ollut kuitenkaan unohtunut. Keminsuun kylätoiminta päättikin järjestää v.1990 nimenkeruun kalatien puolesta. Keruu tuotti tuloksen, josta alkoi vyöry joka johti siihen että Keminmaan kunnan ja valtion yhteisrahoituksella rakennettiin Isohaaraan Kemijoen ensimmäinen kalatie uuden voimalan rakentamisen yhteydessä v.1992-1993.

 

Pituus: 230 m

Nousukorkeus: 12 m

Virtaama: 0,8 m3/s

Suunnitelija: Oulun Yliopisto

Rakennuskustannukset: n.3 milj. mk

 

Kalatie koostuu kahdesta erityyppisestä rakenteesta, pystyrako- ja denil-osuudesta.

 

Kalatietä nousevia kaloja on mahdollisuus ihailla katseluikkunasta joka on kalatien yläpäässä.

 

Kuvia Kemijoelta ennen joen patoamista

Youtube

Virtavesien kunnostusta Lapissa ennen patoamista

pdf

 

P1291090.jpg P1291091.jpg P1291088.jpg

 

Powered by Softers